Nunarsuarmi piffimmut allarluinnarmut angalagit

Ilulissat illoqarfiusoq nuannersoq, illut qalipaatigissaartut illorsualiallu nutaaliat inunnut avatangiisinullu tulluusakkat inissisimaffiat.
Illut silataanni qimuttut qamutaasa tamanna ersersippaat.

Ilulissat illoqarfik iluliarsuit timaanniittoq

Illoqarfik assiliaataannaanngilaq. Illoqarfimmi kalaallit nalinginnaasumik inuupput. Qimuttut assartuutitut nalinginnarmik atuuffiat, illoqarfiullu umiarsualiviani ulapaarfiujuartumi umiatsiaaqqat iluliarsuit akornannut aalisariat aallarartuarput.

Illoqarfimmi ilaatigut makku siumugassaapput, katersugaasivik illumi Knud Rasmussenip inunngorfianiittoq, pisiniarfiit kalaallit sanalugaannik aammalu puisip amiinik kusanartulianik nioqqutillit, café-t neriniartarfiillu, nunap pissarititaanik sassaalliisartut.

Ilulissani misigisassat puigunaatsorpassuit siumugassaapput

Ukioq kaajallallugu Ilulissani immikkuullarissunik misigisassaqartarpoq, ilaatigullu toqqaanissaq nalunartarluni. Aasaq nuannernerpaasarpoq, arfernik takusassarsiornerup saniatigut pinngortitarsuarmi angalaarnissamut aammalu iluliarsuit akornanni qajartornissamik periarfissalik.

Ilulissat Kangianut angallammik angalaarneq

Ilulissanut takornariat amerlanerpaat Ilulissat Kangianut iluliarsuit akornannut angalaarnissamik toqqaasarput. Ilulissat Kangiani sermip iigartartup kangerluup paavanut iluliarsuit ukiumut 46 km3 aniatittarpai, iluliarsuillu annerpaat 350 meterisut ititigisumut ikkannersuarmut ikkarlittarput.

Iluliarsuit sila qanoq ikkaluarpalluunniit kusanartuaannarput. Seqinnarissumi qaamarnup allanngorarnerani imaluunniit unnuakkut seqernup kaaviinnarfiani qalipaatit immikkut ittumik allanngorartuartut uteqqiaffigineqartaqaat.

Ilulissat Kangiat qulimiguulimmiit misigiuk

Qulimiguulik qangattarpat, aquttuatalu nunarsuarmi sermit iigartartut iluliarsuarnik aniatitsinerpaat ilaat qulaappagu immaqa aqajannguummilaassaatit. Iluliarsuillu sermimit silammut ajattarneqartullusooq qulaaniit isiginnaarsavatit.

Iluatsisiguillu sermeq iigartoq imaluunniit puisit sikutani qassimasut naammattoorsinnaavatit.

Pisuttuarfiit kikkunnut tamanut naleqquttut

Illoqarfiup timaani pinngortitarsuaq tikitassaavoq. Nunap timaani misigisassat utaqqiinnarput, pisuttuarnermik sungiusimasaqarluartunut imaluunniit nunaqavissumik angallassisoqarluni angalaassagaanni.

Ilulissani pisuttuassagaanni akunnattumik timikkut nukittuujunissaq pisariaqarpoq, angalaarneq nal.ak. marlunniit ulloq naallugu sivisussuseqarsinnaammat.

Illoqarfimmi angalaarneq

Ilulissat – imaluunniit Jakobshavn – 4.500-t sinnerlugit innuttalik, Kalaallit Nunaanni illoqarfiit annerpaat pingajoraat. Illoqarfimmi angalaarnikkut nunaqavissut ulluinnarni inuunerat malinnaavigissavat. Innuttaasut kalaallisut allatulli inuupput, qimusseq nalinginnaasumik assartuutitut atugaralugu. Illut qalipaatigissut kusanartullu akornisigut pisuinnaat aqqutaat qisuusut aqqutigissavatit.

Pisiniarfiit kalaallit sanalugaannik puisillu amiinik kusanartulianik nioqqutillit siumugassaapput, caféqarpoq neriniartarfeqarlunilu. Taakkunani nunap pissarititaanik nerisassiat misittarukkit qaarsillassaatit. Illoqarfiup eqqaa qattunersarasaarpoq, sumiikkaluaruilluunniillu isikkivik taannaajuarpoq, tassa Qeqertarsuup Tunuata imartaa, umiarsualivik ulapaarfiulluni angallateeqqanik aallartunik tikittunilluunniit takussaaffiujuartoq.

Nunaqarfikup Sermermut tungaannut pisuttuarneq

Sermermiuni, Ilulissat illoqarfiannit kilometerit aappata affaanik ungasissuseqartumi, qangarsuarli kalaallit qanoq inooriaasaannik ileqquinillu oqaluttuanik paasisaqarit. Angallassisup, qanga illukut issunik ujaqqanillu qammallit akornanni, ukiut 4000-t ingerlanerini inuit kulturiinit kingoqqisut assigiinngitsut nunaqarfikumi najugaqartarsimanerannik oqaluttuarnerani illit nammineq nunap qeriuaannartup pilersitaanik assaarsineq malugissavat.

Nunaqarfikoq Sermermiut UNESCOp nunarsuarmiunut kingornussassatut allattorsimaffianut ilanngussaavoq, tamannalu oqaluttuarisaanermut pingaarutilik ukiumut takornarianit 30.000-t takusarneqartarpoq.

Qajaq

Qajaq kalaallinit sanaqqaagaq ukiuni tuusintilinni nunatta imartaani atugaanikuuvoq. Qajartornermik soqutigisallit iluliarsuit kangerluillu qanimut takorusullugit, immakkut nipaalluinnartukkut isikkivigingaartukkullu qajartortarput. Pinngortitaq, ulluunerani unnuamilu seqernup kaaviinnarfiani, iluliarsuit immikkut illuinnartumik qalipaasikkat siumugassaaffiat, allanillu attorneqarsimanngitsoq misigissallugu nalissaqanngilaq.

Immikkut angallassisulerluni qajartornissaq innersuupparput, tassanilu Ilulissaniit sineriak atuarlugu kangerluup paavanut, iluliarujussuit anillannissaminnut utaqqisullusooq akornanni qajartorusaarneq pisarpoq.

Arfernik takusassarsiorneq

Aasaanera Ilulissani arfernik takornariarfigissallugu naleqqunnerpaavoq. Kalaallit Nunaata sineriaata imartai uumasut taakku angisoorsuit aasaanerani nerisassarsiorfigalugit najortarpaat. Angallammik angalaarluta arfernik ataatsimoortunik tikaagullinnik, tikaagulliusaanik, qipoqqarnik qilalukkanillu qernertanik takusassarsiortarpugut. Ullut ilaanni iluatsitsigaanni arferit assigiinngitsut arlallit naammattoorneqarsinnaapput. Qipoqqaallu 30 tonsinik oqimaassusillit immami pinnguarlutik sarpissuarminnik serpalittaareerlutik immamut itisuumut aqqartut isiginnaarneri qaqugumulluunniit puiugassaanngillat.

Ukioq

Kalaallit Nunaat piviusoq ukiumi issittup paaradiisiatut taasassaavoq. Pinngortitarlu qaqortuinnaq isseqisorlu piviusuunngitsutut ippoq.

Arsarnerit

Uingiarsoruit arsarnerit takkutissapput, uingiarsortorlu aallarullugu. Oqaluttuatoqqat ilaat taama imaqarpoq. Arsarnerit qorsorpaluttut assigiinngitsorpassuarnik ilusilerlutik assiliarsuartullusooq saqqummeraangata oqaluttuatoqqat, tupinnartuliallu qanillisuusisarput. Unnuap qiterarnerani, taarsuup qilaallu allaaqqissup ataani.

Qilammi taartuinnarmi ikumasutullu angalaartarput. Kigaatsumik, arrissuteqaratik imaluunniit tassanngaannaq allanngoraatigalutik nikeralersarlutik. Isigisaq tupinnartoq puigugassaanngitsoq. Kalaallit Nunaanni arsarnerit septembarimiit apriilip aallartinnerata tungaanut takussaasarput.

Qimussimik angalaarnerit

Qimusserneq Kalaallit Nunaanni inuunermut kulturimullu ilaaginnarpoq. Qimusserneq ukiukkut pisarpoq. Qimussernermi Kalaallit Nunaat minguitsoq misigisassaavoq. Qimuttut nukittuut akuttoqatigiissaarlutik sermersuakkut ingerlaartarput, issittumilu pinngortitarsuup minguilluinnarneranik misigisamut ilasaataallutik.

Ilulissani Kangiata Illorsua

Takornariaqarnerup siuarsarnissaa siunertaralugu Ilulissani Kangiata Illorsua pilersinneqarpoq, taassuma avatangiisaani oqaluttuarisaanermut tunngassutillit siammarterneqarnissaat, ineriartortinnissaat aammalu silaannaap allanngoriartorneranit sunniinermut paasititsiniaanissaq siunertaalluni. Kangiata Illorsua 2021-mi aasakkkut atoqqaartinneqarpoq.